Syyllinen olo? Irti väärästä syyllisyydestä

Syyllisyys painaa, syyllisyys ei päästä irti, olen syyllinen. Hyvä niin, silloin kun syyllisyys kertoo vääristä teoista, tarpeesta myöntää ne ja pyytää anteeksi tai korjata jotain. Väärä syyllisyys on yhtä painavaa, mutta syyllisyys on aiheetonta. Et ole tehnyt, ajatellut, sanonut, tuntenut tai ollut mitään väärin. Et ole syyllinen, sinulla on vain syyllinen olo, syyllisyyden tunne, syyllistyt helposti ja liikaa.

Väärä syyllisyys vaikuttaa monin tavoin

Väärä syyllisyys vaikuttaa elämään, olemiseen ja oloon monin tavoin. Oletko tottunut myötäilemään, mukautumaan ja miellyttämään? Oletko kiltti tai näkymätön? Onko sinun vaikea sanoa ei? Suoritatko kaiken aikaa, pyritkö täydellisyyteen? Onko sinun vaikea puolustaa itseäsi, ilmaista negatiivisia tunteita, sanoa ei? Selitätkö ja pyytelet anteeksi, oletko jatkuvasti huolestunut. Takana voi olla väärää syyllisyyttä.   

Miten puhut itse itsellesi, onko sisäinen puheesi syytöksiä, arvostelua ja tyytymättömyyttä? Katsotko ja tulkitsetko asioita syyllisyyden ja syyllistymisen linssien Iäpi? Imetkö itseesi marttyyrin ja uhriksi jämähtäneen syyllistävät purkaukset? Tunnistatko itsessäsikin marttyyrin, uhrin, syyttäjän ja syyllistäjän? Väärä syyllisyys kerää sisällemme ärtymystä ja vihaa, joka purkautuu itseen ja läheisiin. Väärä syyllisyys aiheuttaa myös stressiä ja tuntuu kehossa. Ja kun syyllisyys on tuttua, itseään voi syyttää ja syyllistää vähän kaikesta ja kaikkialla, kynnysmatoksi asti.

Syyllisyyttä ilmassa - ja vastalääkettä syyllisyyteen 

Miksi sitten koen syyllisyyttä ja syyllistyn ilman todellista syytä? Syitä voi olla monia ja syyllisyyteen ja syyllistymiseen kietoutuvat häpeä ja pelko sekä arvottomuuden, huonommuuden, riittämättömyyden ja viallisuuden tunteita. Millaista puhetta, käytöstä, asennoitumista, ilmapiiriä olet elämäsi aikana eri tilanteissa kuullut, nähnyt ja kokenut, suoraan tai epäsuorasti? Mitä olet imenyt itseesi? Riitätkö sellaisena kuin olet vai riittääkö mikään?

Tarvitsemme jokainen paljon rakkautta ja hyväksyntää, aidosti hyväksyviä ja rakastavia sanoja sekä kokemusta siitä, että olemme hyviä, tärkeitä ja arvokkaita ilman ehtoja ja suorittamista, omana itsenämme. Silloin voimme olla ja hengittää vapaasti, vapaina vääristä syyllisyyden tunteista. Kannattaa siis rakastaa itseään jo tänään, ei itserakkaasti vaan terveesti välittäen: olen riittävä ja hyvä. 

Syyllisyyden tutkimista ja syyllisyyden tunnetta 

Väärästä syyllisyydestä voi vapautua. Uskomus syyllisyydestä ja syyllistyminen ovat tiukassa ja tiedostamattomia, mutta ne vähenevät, kun syyllisyyteen lakkaa uskomasta. Et olekaan syyllinen eikä sinussa ole vikaa. Omaa syyllisyyden kokemusta ja syyllistymistä voi tutkia ja tuntea:

- Oletko tehnyt jotain, mitä et sallisi muille? Mitä väärää olet tehnyt, oikeasti? Teitkö parhaasi? Jos et, voitko pyytää anteeksi tai voitko tehdä jatkossa paremmin?

- Kysymys vastuusta ja vastuun rajaaminen sille, jolle se kuuluu, on tärkeä. Kannatko muiden taakkoja? Tai vastuuta muiden reaktioista, tunteista, tarpeista ja käytöksestä, jopa toisten elämästä? Vastuu niistä ei kuulu sinulle. Entä mistä lapsen tarvitsee tuntea syyllisyyttä ja vastuuta? Mistä lapsen ei tarvitse kantaa vastuuta? Mikä kuuluu ja on kuulunut vanhemmille? Kun jokainen joutuu ja saa kantaa itselleen kuuluvan vastuun, ei enempää eikä vähempää, se tervehdyttää kaikkia. 

- Syyllisyyden tunne kannattaa hyväksyä, vaikka se on epämiellyttävä. Pakeneminen, välttely ja kieltäminen eivät auta. 

- Mitä eri näkökulmia syyllisyyteen voi löytyä? Mikä siinä on hyödyllistäkin? Mitä syyllisyyden tunteesta on seurannut? Voitko muuttaa jotain? 

Voimaantumista ja uskoa itseen

Jos tunnistat väärän syyllisyyden, arvottomuuden, kelpaamattomuuden ja häpeän tunteita, voit päästä niihin käsiksi vahvistamalla eri tavoin itseäsi, omanarvontuntoasi, itsearvostustasi, itsetuntoasi ja pystyvyydentunnettasi. 

Usko itseesi, näe hyvä ja onnistuminen itsessäsi, kehu, kannusta ja palkitse. Se tarkoittaa myös lisää armollisuutta itseäsi ja muita kohtaan vaatimusten sijaan. Jokainen on hyvä, arvokas ja arvostettava ja jos se ei ole vahvin kokemus itsestäsi, voit lähteä lisäämään sitä pitämällä huolta itsestäsi, omasta hyvinvoinnistasi, lisäämällä itsetuntemustasi ja tunnistamalla omia tarpeitasi. Pysähdy hetkeksi ja kuuntele itseäsi. Miltä sinusta tuntuu? Mitä sinä tarvitset juuri nyt ja tänään?

Ihmissuhteet ilona vai syyllistäjinä? 

Mitkä ihmissuhteet tuottavat toistuvasti pahaa mieltä, syyllisyyden tunnetta, raskasta oloa ja sekasortoa elämääsi?

Mitkä ihmissuhteet taas iloa, hauskuutta, rauhaa, hyvää oloa ja tasapainoa? 

Kuka hyväksyy sinut sellaisena kuin olet ilman vaatimuksia, vedätystä, manipulointia, ehtoja ja arvostelua? 

Voisiko myös työpaikalla sinkoilevat syyttävät kommentit jättää vähemmälle huomiolle? Syyttäjä puhuu omista kokemuksistaan ja itsestään käsin, ei niinkään sinulle. 

Voit säädellä monia ihmissuhteitasi, sitä miten usein ja millä tavoin olet kenenkin kanssa tekemisissä vai kuuluuko joku ihmissuhde jättää jo taakse? Vedä rajoja ja opi kieltäytymään, ole itsesi kanssa ja itsesi puolella, hyvä ja paras kaveri itsellesi.

Terapia apuna?

Terapiaa kannattaa kokeilla, jos syyllisyys painaa liikaa. Terapiamuodosta riippuen syyllisyyttä lähestytään eri tavoin ja tieto auttavista tavoista lisääntyy koko ajan. Ratkaisukeskeisessä terapiassa tai EFT-taputtelussa ei syvennytä pitkään ongelmiin ja niiden syihin, vaikka niistäkin puhutaan, vaan helpotus tulee uusien näkökulmien, pystyvyyden tunteen lisäämisen sekä stressistä ja uskomuksista vapautumisen kautta. Skeematerapiassa tutkitaan enemmän lapsuutta ja sen vaikutusta tähän päivään, kognitiivisessa terapiassa uskomuksia ja niin edelleen. 

Mikä terapiassa auttaa, on monen asian summa, mutta itselle sopiva terapiamuoto sekä terapeutin ja asiakkaan toimiva vuorovaikutus- ja yhteistyösuhde on  hyvä lähtökohta muutokselle. 

Ensimmäinen askel

Väärään syyllisyyteen menee paljon aikaa ja energiaa. 

Kuvittele hetki millaista on ilman syyllisyyttä? Miltä se tuntuu, mielessä, kehossa?

Anna aikaasi turhasta syyllisyydestä vapautumiseen, sillä meidät on tarkoitettu elämään ja toimimaan ilosta ja vapaudesta käsin. 

Mikä on toisin, kun olet vapaa väärästä syyllisyydestä? Mitä tulee tilalle, miten toimit silloin? Mikä on ensimmäinen askeleesi turhasta syyllisyydestä vapauteen? 

Lisää aiheesta:

Anna-Liisa Valtavaara: Syyllinen olo: syystä vai suotta; Huolena huolehtiminen

Mielenterveysseura.fi: Syyllisyys

Nyyti.fi: Liiallinen syyllisyys rajoittaa elämää