Työnohjauksen Top 5
Työnohjauksen tarkoitus on tukea työn tekemistä, työntekijöitä ja johtamista. Työnohjauksen on todettu lisäävän työn laatua, tuloksellisuutta ja työhyvinvointia ja se sopii hyvin kaikille aloille. Viisi tavallista keskustelun ja kehittelyn aihetta työnohjauksessa ovat työn määrä ja kiire, viestintä- ja vuorovaikutus, esimiestyö ja johtaminen, kriisit sekä muutokset. Tunteilla höystettynä.
1 Työn määrä ja kiire
Työn määrä ja kiire ovat yhä useammin ongelma. Työssä kuormitutaan myös työn sisällöistä ja työn piirteistä: tietotyö, ihmissuhdetyö, palveluammatti, fyysinen rasitus, yrittäjän huolet. Entä miten sinä ja työsi sovitte yhteen? Kun työ on itselle sopivaa ja osaaminen kohdallaan, työkin sujuu. Mutta liika on liikaa, ihminen ja työ eivät sovi yhteen 24/7.
Työssä jaksamisen ongelmiin kannattaa puuttua nopeasti, sillä jo pienillä muutoksilla voi olla iso vaikutus ja isommilta ongelmilta vältytään. Miten on, ehditkö tällä viikolla palautua työstäsi? Miten viimeiset viikot ovat menneet, miltä huominen työpäivä näyttää ja tuntuu? Ovatko läheiset ja ystävät huomauttaneet työmäärästäsi ja työtunneistasi?
2 Viestintä- ja vuorovaikutus
Iso osa hankaluuksista ja kehittämistarpeista työpaikoilla liittyy viestintään ja vuorovaikutukseen, mikä ei ole ihme, sillä laji ei ole helppo mutta erittäin tärkeä. Viestintäongelmia työpaikalla voi olla johdon ja työntekijöiden välillä, työntekijöiden kesken tai johtotasolla. Tarvetta parantaa liittyy niin sisäiseen kuin ulkoiseenkin viestintään ja vuorovaikutukseen ja niiden laatuun. Viestintä vaatii osaamista, mihin löytyy hyviä koulutuksia ja kursseja.
Hankalia tilanteita ja huonoa ilmapiiriä työpaikalla aiheuttavat yleisesti tunteisiin menevät (väärät) tulkinnat, tiedon kulkemattomuus, ongelmakeskeisyys ja arvostuksen puute. Sähköpostiviestintä ja muu "pikaviestintä" lisää ongelmia. Johtajan pulmana on myös johtamisviestintä, jossa on otettava huomioon tarkoituksenmukainen viestintä moneen eri suuntaan sekä organisaation sisällä että organisaatiosta ulospäin.
Mitä sanot, miten onnistuit tämän viikon viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa? Millaista palautetta, sanallista ja sanatonta, viestisi saavat? Missä voisit parantaa, mikä on jo hyvin?
3 Esimies- ja johtamistaidot
Johtaminen ja esimiestyö sisältävät lukuisia eri töitä sekä paljon kommunikointia eri tilanteissa erilaisten ihmisten kanssa. Johtamis- ja esimiestyöhön on harvemmin ennalta kouluttaudu ja jos onkin, vaativaan työhön sukelletaan silti yleensä kylmiltään ja harjoittelu tapahtuu käytännössä. Oman johtamistyön tueksi ja kehittämiseksi kannattaa ehdottomasti hankkia koulutusta, valmennusta ja työnohjausta.
Mitkä ovat sinun vahvuutesi esimiehenä ja johtajana, mitkä heikoimmat lenkkisi? Keneltä saat tukea? Millaista on hyvä johtaminen 2020-luvulla?
4 Vaikeat tilanteet ja kriisit
Ikävimpiä tilanteita työpaikalla ovat kriisiytyvät tilanteet ja huono työilmapiiri. Tilanteiden pohjalla saattavat olla ongelmat viestinnässä ja vuorovaikutuksessa, epäselvyydet tai kehittämistarpeet johtamisessa. Myös raskaat päätökset ja isot muutokset voivat viedä yöunia samoin kuin työpaikkakiusaaminen, joka voi kohdistua niin työntekijään kuin johtajaan tai esimieheenkin.
Meille ihmisille on tyypillistä vältellä ikäviä asioita, kun järkevämpää ja lopulta helpompaa olisi purkaa tilanteet mieluummin ennemmin ja rohkeasti kuin myöhemmin ja vältellen. Tilanteisiin kannattaa harkita ulkopuolista apua ja myös sovittelijoita on nykyisin saatavilla. Vaivaako jokin asia viikosta toiseen? Painaako mieltä, kulkeeko taakka kotiin asti? Voisiko tämän asian hoitaa paremmin, olisiko aika nostaa kissa pöydälle? Mikä olisi ensimmäinen askel muuttaa tilannetta?
5 Muutokset
Muutoksilta ei välty kukaan. Ympäristö muuttuu ja työtä on muutettava. Johtajan olisi pystyttävä viemään muutosta eteenpäin, työntekijöiden tulisi sopeutua. Parasta olisi, jos muutoksissa laivaa vietäisiin yhdessä eteenpäin jossakin suunnassa. Toisille muutokset sopivat, mutta monet meistä kokevat muutokset epämiellyttävinä.
Tärkeää muutoksissa on avoin viestintä, perustelut muutoksille, keskustelu, kuuntelu ja jokaisen työn ja työpanoksen arvostaminen. Jokainen pitää myös siitä, jos voi vaikuttaa omaan työhönsä ja työympäristöönsä. Muutosten ja kehittämisen rinnalla olisi hyvä pitää myös suvantohetkiä, jolloin huomataan onnistumiset ja ollaan hetki rauhallisemmin. Mikä tänään on hyvin, missä onnistuttiin? Miten olemme aikaisemmin selvinneet muutoksista?
+ NE TUNTEET!
Tunnistatko työpaikalla työnteon rinnalla virtaavat ja syttyvät tunteet? Tunnistatko omat tunteesi työssä? Kaikissa edellä olevissa aiheissa myös tunteilla on iso rooli. Syyllisyys, pettymys, pelko, kateus, viha, häpeä. Rakkaus, ilo, mielihyvä, innostus. Mielipaha, epävarmuus, jännitys, loukkaantuminen. Kelpaanko, riitänkö, onnistunko, osaanko, hyväksytäänkö minut, hylätäänkö minut.
Työssä ajattelemme toimivamme rationaalisesti ja järkevästi työpaikan tehtävien ja tavoitteiden mukaan. Me ihmiset olemme kuitenkin myös täynnä erilaisia tunteita ja tunnereaktioita, tietoisia ja tiedostamattomia ja tunteissa on oma järkensä, sillä niihin liittyy syvimmät tarpeemme, kuten tarve tulla ymmärretyksi, tarve saada arvostusta tai tarve toteuttaa itseä.
Tunteet ja tunteisiin liittyvä käytös eivät jää vain kotiin, vaan samat tunteet kuin muuallakin elämässämme samoin kuin tunnehistoriamme kulkeutuvat mukanamme työpaikalle. Kun menemme töihin, menemme siis myös tunnetyömaalle.
Tunteet työpaikalla?
Miten työpaikallasi huomioidaan tunteita, onko tunteille sijaa? Voiko tunteita ilmaista, puhutaanko tunteista ääneen ja yhdessä? Vai saavatko tunteet jopa yliotteen? Löytyykö positiivista tunteiden ilmaisua, hyvää ja arvostavaa palautetta ja myötätuntoa? Löytyykö tilaa ja ymmärrystä kaikenlaisille tunteille, myös turhautumiselle, kiukulle ja pettymyksille.
Työpaikan johto, johtajat ja esimiehet ovat avainasemassa työyhteisön tunneilmapiirin muodostamisessa. Miten esimiehet ja johtajat toimivat työpaikalla syntyvien tunteiden ja omien tunteidensa kanssa, tunnistetaanko tunteita?
Auktoriteetit ja valta herättävät paljon tunteita vaikuttaen sekä johdon että työntekijöiden työntekoon. Pelkoa, vastustusta, miellyttämisen halua, alistumista, alistamista, turvallisuutta, turvattomuutta. Mielihyvää, ahdistusta, vallankäyttöä. Kyse ei ole vain asioista, johtamisesta ja työnteosta, vaan myös tunteet ovat paljon pelissä.
Näkyvät ja näkymättömät tunnevyöryt aiheuttavat paljon konflikteja ja kiusaamista työpaikalla, saati pienempiä välikohtauksia, jumeja ja kuormittumista.
Monissa ammateissa jaksaminen on koetuksella, kun työssä kohdataan paljon asiakkaiden tunnekuormia.
Tunteita ja niiden aiheuttamia ongelmia työpaikalla voi olla hankala tunnistaa eikä keinoja niiden käsittelyyn ole helppo löytää.
Työnohjaus ja lyhytterapia ovat hyvä keino tutustua omiin ja työpaikan tunteisiin ja kehittämisen tarpeisiin. Kun tunteiden kanssa ollaan sujut, se lisää työn sujuvuutta, hyvää työilmapiiriä ja jaksamista. Tulosta siis.
Työhön ja johtamiseen:
Järvinen, P. 2020. Miten johtaa ihmistä: 102 ohjetta esimiehelle. Helsinki: Alma Talent.
Rantanen, J., Leppänen, I. & Kankaanpää, H. 2020. Johda tunneilmastoa. Alma Talent.
Åge, L-J. 2020. Happy-happy. Docendo.
Sovi työnohjaus!